Energiaselvitys on uudisrakennuksille laadittava dokumenttikokonaisuus, joka laajimmillaan sisältää energiatodistuksen, lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittavat laskelmat ja kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden osoittavat laskelmat.
Uudisrakennuksen energiaselvitys ei vaadi laatijalta paikan päällä tehtävää havainnointikäyntiä, toisin kuin vanhan rakennuksen energiatodistuksen laatiminen. Energiaselvitys rakennuslupaan Espooseen voidaan siis laatia vaikkapa esimerkiksi Oulusta käsin.
Energiatodistus
Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden. Energiatodistuksesta on luettavissa E-luku, joka kuvaa rakennuksen energiankulutusta pinta-alaa kohden – sekä E-luvun perusteella määräytyvä energiatehokkuusluokka A-G.
Kuvankaappaus energiatodistuksen etusivulta. Koko energiatodistus on useampia sivuja pitkä, mutta vain osa sisällöstä on julkista tietoa energiatodistusrekisterissä
Laskelmat ovat kattavat ja niissä huomioidaan mm. rakenneosien pinta-alat, rakenneosien lämmöneristävyys, itse kohteessa tuotettu energia (esim. aurinkosähköpaneelit), ilmanvaihtojärjestelmän ominaisuuksia sekä käytettävät energiamuodot (esim. sähkö, kaukolämpö).
Lämpöhäviöiden määräystenmukaisuus (tasauslaskelma)
Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittamisen, eli tasauslaskelman, tarkoitus on varmistaa, että rakennus on myös rakenteellisesti energiatehokas. Sen avulla voidaan varmistaa, että rakennuksen pitkäikäiset perusratkaisut ovat energiatehokkaita – rakennuksen energiatehokkuus siis säilyy, vaikka lämmitysenergiamuoto myöhemmin vaihtuisikin.
Kuvankaappaus tasauslaskelmasta. Koko tasauslaskelma koostuu useasta sivusta
Tasauslaskennassa rakennuksen lämpöhäviöitä verrataan asetuksissa märiteltyyn vertailutasoon. Rakennuksen kaikkien yksittäisten energiatehokkuusominaisuuksien ei tarvitse olla parempaa kuin vertailutaso, mutta kokonaisuuden tulee olla vähintään vertailutasoa.
Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen
Kesäajan huonelämpötilatarkastelun laskelmissa osoitetaan, etteivät rakennuksen sisätilat lämpene haitallisesti kesäaikana. Eri rakennustyypeille on laskennassa määritelty eri jäähdytysrajat, joiden yläpuolella sisälämpötilat eivät saa pysyä liian pitkään.
Kuvankaappaus kesäajan lämpötilojen tarkastelusta. Koko tarkastelussa on usein joitakin sivuja
Jäähdytysraja erillisille pientaloille, rivitaloille, ketjutaloille sekä asuinkerrostaloille on 27 °C. Toimistorakennuksille, liikerakennuksille, majoitusliikerakennuksille, opetusrakennuksille, päiväkodeille, liikuntahalleille ja sairaaloille raja on 25 °C.
Rakennuksesta luodaan simulaatio, jonka laskennan lähtöarvoissa huomioidaan rakennuksen eri ominaisuudet aina ikkunoiden pinta-aloista ja suuntauksesta, hyvin moniin muihin sisäilmaston lämpenemiseen vaikuttaviin ominaisuuksiin. Simulaatiot suoritetaan aina samalla ”testivuoden säällä”, joka perustuu mittauksiin vuosilta 1980-2009. Simulaatiossa tarkastellaan asetuntien ylittymistä 1.6 – 31.8 välisenä aikana.
- Astetunnit saadaan kertomalla jäähdytysrajan ylitys (°C) ajalla (h).
- Astetunteja ei saa kertyä enempää kuin 150 kpl, 1.6 – 31.8 välisenä aikana.
- Jos rakennuksen jäähdytysraja on 27 °C ja sisätilassa on esimerkiksi 30 °C yhden tunnin ajan, kertyy astetunteja 3 kpl. Jos rakennuksessa on taas 28 °C kolmen tunnin ajan, kertyy astetunteja tällöinkin 3 kpl.